In Association with Amazon.com

Choose another writer in this calendar:

by name:
A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z

by birthday from the calendar.

Credits and feedback

TimeSearch
for Books and Writers
by Bamber Gascoigne

Larin-Kyösti (1873-1948) - pseudonym of Karl Gustaf Larson; Kaarlo Kyösti Larson

 

Finnish writer, who gained fame with his ballads and humorous folk song alike poems, such as 'Heilani on kuin helluntai,' 'Soitin pillillä' and 'Tuulan tei'. As a poet Larin-Kyösti was ambitious and productive, but he never gained the position Eino Leino had. Betweeen 1897 and 1924, he wrote forty volumes, mostly verse.

Do not ever feel any sorrow, loved one,
If we empty-hahded must marry!
Even a poor man's field will grow by digging
And his grain to sprout will not tarry.

(from 'My Love Is Like the Whitsuntiede')

Karl Gustaf Larson (Larin-Kyösti) was born in Hämeenlinna, the son of Gustaf Israel Larson, a restaurateur, and Sofia Vilhelmina Skog. His parents were Swedish immigrants but Larin-Kyösti grew up in Finnish surrounding and adopted Finnish for his language. However, in Larin-Kyösti's work is seen the influence of the Swedish poets Bellman especially in his early poems and Gustaf Fröding. Later Larin-Kyösti approached Eino Leino in his neo-romanticism. In his childhood Larin-Kyösti's favorite books included Daniel Defoe's Robinson Crusoe, Alexandre Dumas's Three Musketeers, and selected stories from The One Thousand and One Night.

In 1895 Larin-Kyösti graduated from Hämeenlinna Grammar School; his schoolmates included Eino Leino. He had already started to write poems, and published his first work in the local newspaper Hämeen Sanomat. He studied a few years at the University of Helsinki philology and history. In his writing aspirations Larin-Kyösti was encouraged by the elder poet J.H. Erkko, who became his friend. When Larin-Kyösti's first book, Tän pojan kevätrallatuksia, came out in 1897, he decided to devote himself entirely to writing. Larin-Kyösti's first collection of poems gained success the edition was sold out in a month.

Larin-Kyösti found subjects for his early collections in the 1890s from his childhood at the City of Hämeenlinna, Häme province, and from its villages. In these works he presented himself as a carefree vagabond, a singer of merry springtunes, but later, especially in his long narrative poems, the tone became more serious. In 1906 he went to Italy, and experienced a spiritual crisis, worsened by physical illness which required hospitalization. For a period he spent in an asylum in Florence. Larin-Kyösti's depression was reflected in the collection of poems Vuorivaeltaja (1908) and the symbolist play Ad astra (1906).

During his Sturm und Drang years Larin-Kyösti travelled widely in Carelia and Lapland, producing from his experiences new collections of poems. In his play Ad astra, influenced by Strindberg, the protagonist, Taituri, wavers between love and art, happiness to despair. Other character also change, and the logic of the play follows the logic of a dream. "Välitön laulaja oli Ad astrassa etsiytynyt korkeasti kirjalliselle ja myös ajankohtaiselle vuoritielle, joka sittenkään ei ollut hänen itsenäisin tiensä. Luuttu ja hanuri olivat hänen soittovälineitään, ei suuri urkumusiikki. Niitä hän käytti vaihtelevalla onnella pitkän ikänsä lopulle saakka." (Rafael Koskimies in Suomen kirjallisuus IV, 1965)

Larin-Kyösti's work was inspired by his love for the old world and forms of poetry. Ballaadeja ja muita runoja (1913), which contains also a poem situated in Spain, 'The Last of the Moors,' and Korpinäkyjä I-II (1915, 1917), brought to his lyrics romantic visions, fairies, elfs and the mysticism of ancient times. Among these are 'Filippo Lippi ja Lucrezia Buti,' 'Kuisma ja Helinä,' and 'Korven kosto'. Larin-Kyösti published some 50 works, novels, short stories, poems, song lyrics, music plays as Ulkosaarelaiset (1922), memoirs Juvenilia (1927), and translated into Finnish Gustaf Fröding's and August Strindberg's works. Ulkosaarelaiset was filmed in 1938, but it did not receive good reviews and its film and sound material has been destroyed. During his career Larin-Kyösti became one of the best-known ballad poets. The critic and scholar Rafael Koskimies considered him a collector whose affections are guided by some kind of blind instinct (Koskimies in Suomalaisia kirjailijoita XX vuosisadan alussa, 1927).

Luodogan meren randamill
mie ylenin briha nuori.
Siell' mie paimenlaului lauloin,
miut muamo mierohon suori.

Karjalan maill' kuldakäköset gukkuub,
Monasterj yösess' loistuab.
Balalaikka se illoin dantsuhun gutsuub,
kannel kaihoi toistuab.

(From 'Reppurin laulu')

In 1912 Larin-Kyösti moved to Oulunkylä (now part of Helsinki), where he lived for the rest of his life in a shabby house. He was granted in 1925 a state writer's pension. In the 1920s he travelled in France, Estonia, and Hungary. Larin-Kyösti was a member of Petöfi Association and vice president of the International Mark Twain Society. He died in Oulunkylä on December 2, 1948. He had written in Juvenilia, his book of memoir, that the face of death is gentle, like the face of an old doctor, but the face of life can be hard like sphinx's face. Larin-Kyösti Association was founded four years later in his birth town Hämeenlinna.

For further reading: Suomalaisia kirjailijoita XX vuosisadan alussa by Rafael Koskimies (1927); Larin Kyösti hämäläiskylien runoilijana by Eino Salokas (1943); Aleksis Kivestä Saima Harmajaan: suomalaisten kirjailijain elämäkertoja, ed. by Albin Ahonen, Martti Haavio, V.I. Mikkonen (1943); Voices from Finland, ed. by Elli Tompuri (1947); Meistä tuli kirjailijoita, ed. by K. Sorjonen & V. Rekola (1947); A History of Finnish Literature by Jaakko Ahokas (1973); Kirjailijain kynänjälkiä, ed. by Juhani Niemi (1976); Suomalaisia kirjailijoita: Jöns Buddesta Hannu Ahoon by Lasse Koskela (1990). See also forewords by Vilho Suomi for the collections Huilu ja kitara (1946), Unta ja elämää (1948), Maassa ja tähdissä (1959)

Selected works:

  • Tän pojan kevätrallatuksia, 1897
  • Kylän lauluja, 1898
  • Kulkurin lauluja, 1899
  • Ajan käänteessä: isänmaallisia runoja sekä ballaadeja, 1899
  • Kyläisiä lauluja. 1, 1900 
  • Juhannustulilla: laulunsekainen kansanpila, 1900
  • Etsijän tarina, 1901
  • Unta ja totta, 1901
  • Kuisma ja Helinä, 1902
  • Tuhkimo ja kuninkaantytär: nelinäytöksinen satuseikkailu, 1903
    - Askepilt och prinsessan (övers. av Ragnar Ekelund, 1916)
  • Per August Leonard Hallström: Jalokivikoriste sekä muita kertomuksia, 1903  (translator)
  • Kellastuneita lehtiä, 1903
  • Herra valtuusmies: kaksinäytöksinen huvinäytelmä, 1904
  • Musta hepo: kertova saaristolaisrunoelma, 1904
  • Leipä ja laulu: kokoelma kertomuksia ja taruja, 1905
  • Meren maininkeja, 1905
  • As astra: yömaalarin unelma seitsemässä kuvaelmassa, 1906
    En nattmålares dröm i sex tablåer (övers. av Holger Nohrström, 1911)
    - Astra: A Night-Painter's Dream in Six Tableaux (translated from the Swedish edition by Anna Krook, 1934)
  • Särkynyt sävel, 1906
  • August Strindberg: Vieroksuttu, 1906 (translator)
  • Lemminkäinen: viisinäytöksinen näytelmä, 1907
  • August Strindberg: Vaiheita, 1907 (translator)
  • Aarteenkaivajat: kolminäytöksinen hölmöläiskomedia, 1908
  • Ludvig Holberg: Valtioviisas kannunvalaja, 1908 (translator)
  • Ludvig Holberg: Talonpoika satimessa, 1908 (translator)
  • Gustaf Fröding: Runoja ja murrejuttuja, 1908  (translator)
  • Dikter af Larin Kyösti, 1908 (öfversatta af Gunnar Castrén, Dagmar Forstén, Bertel Gripenberg, Rafael Lindqvist, Wilhelm Lundström, Arvid Mörne och Jacob Tegengren)
  • Vuorivaeltaja: kokoelma runoja, 1908
  • Aslak Hetta: kertova lappalaisrunoelma, 1909
  •  J. A. Friis: Lappalaisia satuja, 1910 (translator)
  • Katupeilin kuvia: kertomuksia ja kuvauksia, 1910
  • Oli kerran: satuja nuorille ja aikuisille, 1911
  • August Strindberg: Keikari sekä muita kertomuksia, 1911 (translator)
  • Lauluja vanhasta kaupungista: kokoelma runoja, 1912
  • Tapiolassa: satukuvaelma, 1912
  • August Strindberg: Satuja, 1912  (translator)
  • Balladeja ja muita runoja, 1913
  • Valittuja runoja, 1913
  • Sällin selkkauksia: yksinäytöksinen pila, 1914
  • H.C. Andersen: Kuvaton kuvakirja, 1915 (translator)
  • Sanning och sägen: berättelser och sagor, 1916 (övers. från finskan av Sven Karlén)
  • Lausujan runokirja: valikoima runoja, 1916
  • Sydänpäivän lauluja, 1916
  • Taikapeili: nelinäytöksinen satunäytelmä, 1916
  • Korpinäkyjä 1-2, 1915-17
  • Ilja munkki: karjalainen legenda, 1917
  • Tarutarha, 1918
  • Jouluyön tarina, 1918
  • Taiston tiellä: runoja vaino- ja kumousvuosilta, 1918
  • Ilotyttö: tarina laitakaupungin, 1919
  • Lauluja rakkaudesta, 1919
  • August Strindberg: Saaristolaiselämää, 1919 (translator)
  • Salon soittaja, 1919
  • Iloisia helkkeitä: runovalikoima, 1920
  • Kohotettu keihäs: vapausrunoja, 1921
  • Pilan pippuria ja ivan suolaa: kokoelma kompia, 1921
  • Mere äärillä, 1921
  • Ulkosaarelaiset: kolinäytöksinen saaristolaishuvinäytelmä lauluineen ja kisoineen, 1922
    - film 1938, dir. by Kalle Kaarna, starring Santeri Karilo, Maisu Fredman, Irja Simola, music by Tapio Ilomäki. "Tapio Ilomäki saattoi olla varma tutun, kansanomaisen musiikkinsa menestyksestä, mutta sittenkin Ulkosaarelaiset on jäänyt monessa suhteessa ikäänkuin keskeneräiseksi. Syynä lienee se, että ohjaajalla ei ole ollut juuri nimeksikään tukea näyttelijöistä." (S.S. in Uusi Suomi)
  • Karjalan vartiohuuto, 1922
  • Valittuja runoja 1-2, 1913-23
  • Valitut kertomukset, 1924
  • Vaeltava teini: kertomarunoja, 1924
  • Kruunun perämies: saaristolaiskertomuksia, 1926
  • Juvenilia: nuoren teinin ja runoniekan muistelmia, 1927
  • Runovalikoima, 1929 (kouluja varten valikoinut Eino Cederberg)
  • Turun teinejä: vallaton vaellusvirsi beaaneista, ribaldeista ja riiviöistä, 1931
  • A Short Story and a Poem, 1932 (transl. by C. D. Lockock & Friidi Hedman, with a brief biographical essay by Cyril Clemens)
  • Uusia balladeja ja legendoja: lausuntarunoja, 1934
  • Kotoisilta kujilta: muistelmakuvauksia, 1934
  • Meri soittaa..., 1937
  • Northern Lights: A Collection of Short Stories by Larin-Kyösti, 1937 (translated by Alex. Matson and Valfrid Hedman)
  • Tapani Löfing, 1937
  • Tuuliajolla: saaristolaisromaani, 1940
  • Beata-rouvan kilvoitus: sukukartanoromaani, 1944
  • The Kantele: Selection of His Poems, 1945 (transl. by E. Horward Harris and Aulis Nopsanen)
  • Huilu ja kitara: valikoima runoutta, 1946 (foreword by Vilho Suomi)
  • Lausujan runoja, 1948 (edited by Terttu Pajunen-Kivikäs)
  • Unta ja elämää: valikoima kertomuksia, 1948 (foreword by Vilho Suomi)
  • Maassa ja tähdissä: valikoima näytelmiä, 1950 (foreword by Vilho Suomi)
  • Valitut teokset 1-3, 1950
  • Larin Kyöstin kauneimmat runot, 1961 (edited by Eino Kauppinen ja Sirkka Rapola)
  • Ota sun kaunis kantelees: valitut runot 1897-1946, 1985 (edited by Helena Anhava)
  • Lapin joulu, 1996 (illustrated by Erkki Hiilivirta)
  • Lauloi lappi lapsellensa, 2004 (illustrated by Erkki Hiilivirta)


In Association with Amazon.com


Some rights reserved Petri Liukkonen (author) & Ari Pesonen. Kuusankosken kaupunginkirjasto 2008


Authors' Calendar jonka tekijä on Petri Liukkonen on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi (Finland) lisenssillä.
May be used for non-commercial purposes. The author must be mentioned. The text may not be altered in any way (e.g. by translation). Click on the logo above for information.