Finnish soldier, painter, writer, best known for his four-volume KUMPUJEN YÖSTÄ (1929-32), a collection of historical stories from stone age to the independence struggle of Finland. Karimo's second major opus, KUVA-KALEVALA (1952-53), designed and illustrated by the author, was published posthumously.

"- Kohtalon tiet ovat ihmeelliset, hän mietti. - Tämä jo hautansa partaalla seisonut, erämaiden pimennoissa piilevä kansa osasi säilyttää kurjuutensakin keskellä henkensä lahjat. Puukelloilla, kun muuta ei enää ollut, se soitti kansan kokoon palveleman Jumalaa, puuaapisella, kun muita ei enää ollut, se opetti poikansa lukemaan. Totisesti tämä kansa ei ole kuoleva kansa." (from Kumpujen yöstä III, 1931)

Aarno Karimo was born in Parikkala, the son of Sanfrid Hasselqvist, a farmer, and Ida Matilda (Forsblom) Hasselqvist. He was educated at a grammar school, and from 1905 to 1906 he studied art at Taideyhdistyksen piirustuskoulu (Art Association's Drawing School) and two years in St. Petersburg (1907-08). His first exhibition Karimo had in 1907. Karimo then worked in Viipuri for the magazine Karjala as an illustrator, columnist and theatre critic. During the Finnish Civil War, he was a battery leader in White Guards in Carelian Front and depicted his experiences among others in VALKOINEN ARMEIJA (1928). Between the years 1918 and 1925, he served in Viipuri in the civil guard as a district administrator, and edited in 1926 the magazine Hakkapeliitta, often designing its cover illustration.

"Pääsemme tänä iltana yhä varmempaan vakaumukseen siitä asiasta, että Saksaa eivät enää hallitse germaanit, vaan juutalaiset, tämä "valittu kansa", jonka suuria avuja päntätään valkoisten lasten päähän jokaisella uskontotunnilla... Maailman seuraava suuri tehtävä tulee olemaan epäilemättä olemaan yhä polttavamman juutalaiskysymyksen ratkaiseminen, mutta läheskään kaikkien ihmisten silmät eivät vielä ole avautuneet." (from Germaaneja, 1930)

In the scienfe fiction novel KOHTALON KOLMAS HETKI (1926) Karimo predicted a war between Finland and Russia, but set the story in 1967-68. The technically superior Finnish army, allied with the old enemies of Russia, crushes the Russians. After a short period at the publishing house WSOY, Karimo became a freelance writer and journalist. The four-volume, richly illustrated Kumpujen yöstä was a great commercial success, a valued gift, which in Finnish homes had for decades a special place in the bookshelf.

While still working on Kumpujen yöstä, Karimo made a journey to Germany and depicted in GERMAANEJA (1930) his impressions of the political and social situation of the country. He recorded critically demonstrations of the workers, saw impressive military parades and visited several restaurants. Karimo antisemitic attitude cast a dark shadow on his travelogue – his opinions about the solving of the "Jewish problem" are straight from Nazi propaganda. Karimo was not alone with his views, but the most visible promoters of German culture in Finland in the 1930s and '40s were V.A. Koskenniemi and Maila Talvio.

"Matkakirjassaan "Germaaneja" Aarno Karimo kuvaa käyntiään eräässä ylellisessä, vasta avatussa berliiniläisessä tanssiravintolassa. Vieraiden joukossa oli rasvainen juutalainen pankkiirityyppi silmiinpistävästi etualalla. Tämä Gobseck tanssitti vaaleita germaanilaisia kaunottaria, jotka eivät moraalisesti olleet ihanteellisella kannalla. Aineellisempaa ja aistillisempaa tilannetta ei ole. Karimo liittää kuvaukseensa mietelmiä, joissa hän lausuu ihmettelynsä siitä, kuinka kauan tämä materialistinen juutalainen herruus saattaa jatkua." (Rafael Koskimies in Kirjallisia näköaloja, 1936)

Karimo's autobiographical stories, MIEHIÄ JA MIEHENALKUJA, appeared in 1936. Both as a storyteller and illustrator Karimo was influenced by romantic patriotism. He admired President Svinhufvud, the leading conservative in the 1930s, and Marshal C.G. Mannerheim, and his political views were dominated by Greater Finland movement and the historically deep-rooted idea of the Soviet Union as an unreliable and unpredictable neighbour.

After the Continuation War between Finland and the Soviet Union (1941-44), some of Karimo's works were removed from public libraries. The first edition of Kumpujen yöstä was a child of its time – it reflected Finland's new national identity, the search of nation's roots from its mythical heroic past and from the rich medieval picture world. The book was published again in 1953-54, but in abridged edition, in which the patriotic pathos was softened.

Karimo's compelling and entertaining stories of Finnish history reached young and old readers. He was friend of the painter and graphic artist Gallen-Gallela, and Sakari Pälsi, the archeologist, folklorist, and explorer, who wrote such highly popular juvenile novels as Ja sitten äitini antoi minulle tukkapöllyä (1931) and Fallesmannin Arvo ja minä (1932). As an expert in ethnology Pälsi also helped Karimo especially in the first part of Kumpujen yöstä. Several of Karimo's books were illustrated by colour reproductions from his own paintings or drawings. A number of original works made for Kumpujen yöstä was sold in an exhibition at Galleria Strindberg in the 1930s to private collections. Karimo's works are also in the National Museum and War Museum. Karimo died in Helsinki, on March 13, 1952. Kuva-Kalevala, a richly illustrated edition of the national epic, was published by Pellervo-Seura in 1953. Karimo had began to plan it after the war, and managed to finish all full-page pictures. Following Karimo's sketches, the artist Hugo Otava completed some of the smaller pictures at the beginning of the chapters.

Note: Later literature histories have ignored Karimo's work. The author is not mentioned in Suomen kirjallisuuden historia by Kai Laitinen (1998); A History of Finland's Literature, ed. by George C. Schoolfield, and Suomen kirjallisuushistoria 1-3, ed. by Yrjö Varpio (1999)

Selected works:

• TYKKIMIEHEN MUISTELMIA KARJALAN RINTAMALTA, 1919
• KOHTALON KOLMAS HETKI: SUOMEN JA VENÄJÄN SOTA VV. 1967-68, 1926 (illustrated by the author)
• VALKOINEN ARMEIJA, 1928 (illustrated by the author)
• PENINKULMIA NIELEMÄSSÄ: MATKATARINOITA, 1929 (illustrated by the author)
• KUMPUJEN YÖSTÄ: SUOMALAISIA VAIHEITA, TEKOJA JA OLOJA KIVIKAUDESTA NYKYAIKAAN. I. MUINAISKANSAA, 1929 (illustrated by the author) - "Karimon aloittama yritys esittää taiteellisin keinoin Suomen kansan vaiheita hämärimmästä muinaisuudesta nykyaikaan on siinä suhteessa omalaatuinen verrattuna esim. ruotsalaisten Heidenstamin ja Strindbergin historiallisiin kertomuksiin, että siinä kuvitus ja siihen liittyvä novellimainen teksti molemmat ovat yhtä tärkeitä. Joka tapauksessa on varmaa, että teoksen teksti kokonaan kuuluu kaunokirjallisuuden alaan." (Arvi Korhonen in Arvosteleva kirjaluettelo, 1929)
• GERMAANEJA: MATKATARINOITA SEKÄ PIIRROKSIA RUOTSISTA, NORJASTA, TANSKASTA JA SAKSASTA, 1930 (illustrated by the author)
• KUMPUJEN YÖSTÄ: SUOMALAISIA VAIHEITA, TEKOJA JA OLOJA KIVIKAUDESTA NYKYAIKAAN. II. RISTIN ALLA, 1930 (illustrated by the author)
• KUMPUJEN YÖSTÄ: SUOMALAISIA VAIHEITA, TEKOJA JA OLOJA KIVIKAUDESTA NYKYAIKAAN. III. MIEKAN VALTA, 1931 (illustrated by the author) - "Ne osittain hyvinkin kehuvat arvostelut, joita Ruotsi-Suomen suurvaltakauden aikaa käsittelevästä Karimon teoksesta on annettu, ovat muutamalta osalta oikeutettuja... Itsenäisten kertomusten kaunokirjallinen arvo ei taas ole lähimainkaan sillä tasolla kuin esim. Vilkunan ja Ivalon tuotannon jälkeen olisi syytä odottaa." (Arvi Korhonen in Arvosteleva kirjaluettelo, 1931)
• KUMPUJEN YÖSTÄ: SUOMALAISIA VAIHEITA, TEKOJA JA OLOJA KIVIKAUDESTA NYKYAIKAAN. IV. ITSENÄISYYTEEN, 1932 - (illustrated by the author) - "Karimon teos on työsuorituksena eniten kunnioitusta herättävä. Sen varsinaisena ansiona on ensi sijassa mainittava pyrkimys katsoa ja esittää kehitystä suomalaiselta kannalta... Erikoisesti teoksen viimeinen osa on jäänyt laihaksi ja hajanaiseksi, kun sen sijaan ensimmäinen osa on ehein ja myös onnistunein." (Arvi Korhonen in Arvosteleva kirjaluettelo, 1932)
• ARMFELTIN LÄHETTI: ROMAANI SUUREN POHJAN SODAN JA ISON VIHAN AJOILTA, 1933 (illustrated by the author)
• MIEHIÄ JA MIEHENALKUJA, 1936
• KARJALAN NOUSU 1918, 1937
• KUVA-KALEVALA, 1952-53 (illustrated by the author)
• KUMPUJEN YÖSTÄ I-III, 1953-54 (abridged edition)
• (editor, with V. Lähdeoja) MUISTOJEMME KURKIJOKI, 2002 (2nd edition)